Ostin Pablolle uuden lelun, vanhat on jo niin moneen kertaan teurastettuja ja kasaan kursittuja. Pehmosorsa, josta kuuluu sorsamainen kvaak-ääni, on heti kovassa käytössä. Heti aamusta poju nappasi sorsan suuhunsa ja kvaakutteli menemään. Kerrankin löytyi sellainen lelu, josta ei lähde korvia vihlova vinkuminen, hienoa.
Eilen illalla tavattiin Quattron porukat puistossa. Pallottelua ja Q:n härnäämistä. Mietittiin huomista näyttelyäkin. Pientä jännitystä alkaa olla ilmassa, nyt kun tajusin että sehän tosiaan on huomenna...apua. Miten sitä taas saisi omat hermonsa pysymään kurissa. Tuntuu ettei se jännitys siellä paikan päällä helpota ikinä. Ja varsinkin nyt kun on vuoden suurin näyttely edessä. Onneksi sain Ninan apuriksi, ettei tarvitse ihan yksin raahata häkkiä ja koiraa halliin. Saas nähdä millä tuulella poika on, malttaako esiintyä lainkaan vai meneekö
showksi...
showksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti