Muissa maisemissa

Sunnuntaina käytiin Sipoon koirametsässä ensimmäistä kertaa. Löydettiin sitten lopulta perillekin pienen sähläyksen jälkeen (vastaan tuli jo kyltti Porvoo 11 km...). Koirametsä sijaitsee meiltä n.15-20 minuutin päässä, joten sinne voi hyvin ajella silloin tällöin. Kesällä siellä kuulemma vilisee käärmeitä, mutta näin talvisaikaan siellä oli kivaa vaellella. Alue on aika laaja ja kivan kallioistakin, saa samalla kunnon treenit itsekin. Ja siellä saa tietenkin pitää koiraa irti ihan luvan kanssa. Tunnin lenkki vaihtelevassa maastossa teki hyvää itse kullekin. Leivoimme vielä sen jälkeen laskiaispullia, joista pojatkin saivat maistaa osansa. Nam ja slurps!

Riistaan tutustumista

Saimme sunnuntai-iltana tilaamamme riistalinnut, fasaanit ja lokit. Pablo haisteli pussia, jossa linnut olivat ja ärisi ja haukkui sille. Jotain outoa siellä kai oli.
Lintukassin kantaminen kotiin sujui ihan hyvin, mutta pakkausvaiheessa meinasin jo pyytää apujoukkoja. En hirveän mielelläni haluisi koskea kuolleisiin lintuihin, varsinkaan lokkeihin, joita inhoan yli kaiken. Mutta sitten rohkaisin mieleni ja pistin kumihanskat käteen ja pakkasin ne sanomalehteen ja pusseihin pakkaseen. Pakkausvaiheessa Pablo nappasikin jo fasaanin suuhunsa ja tepasteli sen kanssa takapihalla, ei enää pelottanut ollenkaan. Rohkea poika.
Kaverini ovat ihmetelleet, kuinka viitsin tähän riistajuttuun ryhtyä. Mutta olen ajatellut sen näin, että se on koirani parhaaksi ja parasta aktivointia sille on rodunomainen toiminta, johon se on alunperin jalostettukin ja josta se nauttii. Vain parasta Pablo-pojalle. =D
Mehän olemme siis ihan noviiseja tässä riistannouto treenaamisessa. Onneksi meillä on mukavia ystäviä, jotka ovat lupautuneet opastamaan asiassa. Nyt vaan odotellaan koska päästään käyttämään lintuja. =D

Koirakylpylässä

Lähdimme tänä aamuna Ninan ja Sulon kanssa ajelemaan kohti Hyvinkään koirakylpylää. Olimme varanneet sieltä puolikkaan altaan puoleksi tunniksi Sulolle ja Pablolle.

Koska tämä oli poikien ensimmäinen kerta, puettiin niille liivit päälle ja sitten vaan uimaan. Pablo ensin vähän ihmetteli ramppia, josta altaaseen piti mennä, mutta liivien kahvasta ohjaamalla sain sen menemään eteenpäin. Sitten kun se muutaman kerran oli polskahtanut uimaan, se menikin jo ihan innoissaan veteen hakemaan damia. Omat vaatteet siinä kastuivat aivan totaalisesti poikien ravistellessa, mutta onneksi olin ottanut vaihtohousut mukaan. Ihan loistava aamupäivä, pojilla oli tosi mukavaa! Pablo on nyt nukkumassa, niin väsynyt pikku uimari on. Ehdottomasti mennään toisenkin kerran!

Tokoilua

Eilen alkoi UMN:n järjestämä tokokurssi. Jännittynein mielin menin Pablon kanssa Purina-areenalle. Kurssilla harjoitellaan alokas luokan liikkeitä, kuinka ne siis tarkalleen ottaen pitäisi mennä, jos lähdetään kisakentälle. Eilen hiottiin perusasentoa ja puhuttiin kontaktin tärkeydestä. Pablolla perusasento on aika hyvin jo hallussa, tosin jää välillä hieman väljäksi. Mutta komeasti poika eilenkin istuessaan tapitti suoraan silmiin. Pikkuhiljaa hyvä tulee, pitää vaan muistaa treenata. Kontaktin otto ei Pablolla ole ollut kauhean hyvää, mutta sekin paranee koko ajan harjoituksella.
Otimme myös paikallaan makuuta. Sitä olisikin hyvä treenata paljon häiriön alla, jotta koiran uskaltaisi jättää paikalleen makaamaan ja mennä itse kauemmaksi, ilman että se ryntää hetikohta tervehtimään muita koiria. On sekin välillä onnistunut ihan hyvin, mutta eilen en luottanut siihen tarpeeksi. Kotonahan tämä onnistuu leikiten, kun ei ole häiriötä.
Harjoiteltiin myös vähän seuraamista, hienosti poju tanssahteli mukana, asentohan on toki mitä on, mutta kyllä se siitä sitten harjoituksen myötä. Piti jopa välillä kontaktia yllä, ihan kiitettävästi Pablolta. Olin kovin ylpeä siitä kuinka hyvin Pablo teki asioita. Kaikki ei sittenkään mennyt sähellykseksi, uskokaa tai älkää. Ja koira näytti vielä tykkäävänkin. =D

Koulutusta

Pääsimme Pablon kanssa UMN:n toko ryhmään Peruskoulutus - kilpailemaan tähtäävät. Kurssi alkaa ensi viikolla. No kilpailemisesta en tiedä, mutta ajattelin että siellä olisi jotain uutta, kun en viitsinyt hakea taas arkitottelevaisuus-kurssille, jossa olemme jo olleet. Hyvä kuitenkin käydä näillä kursseilla palauttamassa mieleen unohtuneita asioita ja tulee sitten ainakin tehtyä jotain. Usein kun se arkielämässä meinaa jäädä.
Tilasimme samaiselta yhdistykseltä myös vähän riistaa harjoitusmateriaaliksi. Jos vaikka jossain vaiheessa lähtisimme kokeilemaan kuinka Pablo pojalta sujuu taipparit. Ne olisi kuitenkin tavoitteena läpäistä joskus. Pablo ei ole tutustunut vielä kuin pupuun, saa nähdä mitä linnuista tykkää. Luultavasti on innoissaan.