Aurinkoisessa Järvenpäässä

Tänään olin Pablon kanssa Järvenpäässä näyttelyssä. Ilma oli mitä parhain, aurinko paistoi, muttei liian kuumasti. Nähtiin tuttuja ja tutustuttiin uusiin.

Tuomarina oli Soile Bister. Arvostelu: Hyväluustoinen, vahva, maskuliininen uros, jolla erinomainen runko. Kaunis pää&ilme. Ylälinjan tulisi olla parempi ja hännän alaskiinnittyneempi. Erinomainen etuosa, hieman niukat takakulmaukset. Erinomainen karva. Toivoisin lisää työntöä takaliikkeisiin.

Tuloksena avoimen luokkavoitto EH:lla. Olisin kyllä toivonut sitä eri:ä, jotta oltais päästy PU kehään, mutta tänään hyvä näin.

Rudolf 10 vkoa

Juniori täytti eilen pyöreät 10 viikkoa. Kovasti on pieni kasvanut ja on jo saanut valloitettua isoveljenkin, ainakin melkein.

Nalle on saanut pientä tuhoakin jo aikaan. Yhtenä päivänä ihmettelin, miksei netti toimi. Syy vasta löytyi seuraavana päivänä kovan ihmettelyn jälkeen. Modeemin piuha oli nakerrettu poikki. Syyllistä ei ole vaikea arvata. Kenkiä kannetaan ja käsiä nakerrellaan tikarinterävillä hampailla. Lempinimenkin sai, Gremlins-vauva. Hepulijuoksua takapihalla ja sen jälkeen sammutaan kuin saunalyhty. Joskus saa myös Pablonkin mukaansa hepuloimaan. Siinä on rallia kerrakseen ja parketti vaan ratisee.

Pedillä on kiva kölliä.

Rudolf irvistää.

Tutustumisvaiheessa Rudolf ei vielä uskaltanut kiusata isompaansa. Pablokin vain katsoi poispäin ja murisi, jos pikkuinen tuli liian lähelle.

Kun rohkeutta kerää tarpeeksi, voi tehdä yllätyshyökkäyksen takaapäin. Pablo antaa jo Rudolfin kiusata itseään ja leikkiikin sen kanssa.

Rudolf 10 vkoa.

Nallekarhutreffit ja taipumuksia etsimässä

Perjantaina oltiin tapaamassa Quattron uutta pikkusiskoa Unaa meidän Rudolfin kanssa. Pennut ovat melkein samanikäiset ja samankokoiset nallekarhupallerot. Hyvinhän ne pikkuiset tulivat toimeen ja olivat niin innoissaan kun saivat telmiä samanikäisen kanssa. Välillä piti tietysti käydä Qupsuakin kiusaamassa. Riekkumisen jälkeen maistui uni tosi hyvin, kuinkas muuten. (Lisää kuvia naperoista kuvissa.)

Lauantaina oli vuorossa Hattulan taipparit. Leon ja Eikun kanssa lähdettiin ajamaan sinne aamulla ja illansuussa oltiin takaisin kotona. Koko päivä saatiin siellä kulumaan hienoissa järvimaisemissa. Kotiintuomisia ei tullut, mutta tästä ei lannistuta, uutta matoa koukkuun vaan. Eli treenausta ja treenausta.

Päivä oli todella kuuma ja olimme Pablon kanssa viimeisiä, eli ei kovin hyvä yhtälö. Vesinouto meni ihan hyvin, mitä nyt poju lähti venettä kohti uimaan, mutta toi toisella kerralla lokin rantaan. Pieni aallokko vei linnun välillä pois näkyvistä, itsekin sain tiirailla, että minne se katosi. Paukkua ei pelännyt ollenkaan. Aallokko vei varmasti aika hyvin voimiakin.

Siitä suoraan ruudulle ja ensimmäisen heitetyn variksen toi salamana takaisin. Seuraavaa ei sitten enää tullutkaan. Mielestäni Pablo teki kyllä töitä löytääkseen linnun, mutta jotenkin ne olivat niin kaukana, ettei se vaan uskaltanut ilmeisesti irtaantua kunnolla hakemaan. Itseluottamuksen puutetta edelleen. Täytynee treenata kauempaa hakua. Alkoi ilmeisesti jo kyllästyttääkin, kun mitään ei löytynyt. Hakivat vielä tuomarin kanssa yhden vaakun metsästä ja sen se toi kyllä minulle. Siihen tyssäsivät nämä taipumuskokeet. Kyllähän tässä voi selitellä vaikka mitä, mutta nyt ei vaan ollut onni myötä. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

I Have A Dream

Eilen saapui kotiin uusi tulokas ruskea pikkuinen Rudolf, oikealta nimeltään Brighter´s I Have A Dream. Pablo ei oikein hänestä vielä välitä, katsoo vaan muualle ja välillä jopa murisee sille. Pennun tuoksu on tosi voimakas ja Pablo ei ainakaan tykkää siitä. No tänään on itseasiassa jo vähän parempi suhtautuminen pikkuveljeen, käy haistelemassakin sitä hieman.
Eilinen yö meni heräillessä pikku-kaverin uikutukseen ja pissan siivoamiseenkin välillä. Tänään Rudolf on ollut erittäin reipas ja tutkaileva. Menee Pablon viereen välillä makaamaan, mutta Pablo siirtyy heti pois loukkaantuneena. Eli vielä ei olla siinä tilanteessa, jossa pojat makailisivat kylki kyljessä, toivottavasti joskus kuitenkin.

Synttärisankari

Pablo täytti tänään kolme vuotta! Aika on vierähtänyt ihan siivillä, tällaisista asioista sen juuri huomaa. Juurihan se pikku-pallero tuli meille...
Pablolla on ollut kevättä rinnassa, se saa juoksuhepuleja takapihalla. Nurmikko on kovalla koetuksella. Päivällä vähän palloteltiin takapihalla ja puistossa. Pablolle kun sanoo pallotellaanko tai mennäänkö takapihalle, sen pää kääntyy vinoon ikäänkuin kysyäkseen oletko tosissasi?

Käytiin myös Haltialassa ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Siellä kaveri pääsi remmistä irti ja sitten mentiin. Kuralätäkkökin löytyi, kuinkas muutenkaan, ja turkin väritys muuttui harmaaksi. Sen jälkeen olikin pakko viedä se heittämään talviturkki pois ja huuhtelemaan kurat. Ilottelun jälkeen herra sai kotona nakkimetsän ruoaksi. =D

Harmi tämä kuvien laatu, ei ole ollut oikein aikaa perehtyä kameran toimintaan, jotta saisin parempia kuvia.